Usein kysytyt kysymykset
Tälle sivulle on koottu yleisimpiä kysymyksiä hankkeesta.
Soklista löytyy hyvin laajasti erilaisia mineraaleja, mikä tekee siitä geologin unelman ja rikastusinsinöörin painajaisen.
Mahdollisen kaivostoiminnan kannalta Soklin mineraalien sisältämät tärkeimmät raaka-aineet ovat fosfaatti, harvinaiset maametallit, niobium ja rauta. Soklissa on potentiaalia myös tantaalin, uraanin, toriumin, mangaanin, zirkonin, mangaanin, hafniumin, strontiumin, kuparin ja vermikuliitin osalta.
Olemme selvittäneet alustavassa kannattavuusselvityksessä fosfaattia, rautaa, harvinaisia maametalleja (REE), niobia sekä uraania. Tarkastelun aikana katsottiin myös mangaania, zirkonia ja vermikuliittia, mutta niiden osalta tietoa oli saatavilla niin vähän, että alustavan tarkastelun tekeminen ei ole vielä mahdollista.
Selvitämme parhaillaan, mitä vaihtoehtoja tarkastelemme teknillis-taloudellisissa kannattavuusselvityksissä, jotka on tarkoitus aloittaa vuoden 2026 alussa. Samalla käynnistyvät ympäristövaikutusten arviointiselvitykset ja luvitukset. Kaivoksen investointi- ja rakentamispäätöstä odotetaan 2030-luvun alkupuolella, jonka jälkeen aletaan rakentamaan kaivoksen rakenteita. Tuotanto käynnistyisi 2030-luvun loppupuoliskolla.
Arviomme mukaan kaivos voisi olla toiminnassa kymmeniä vuosia riippuen mm. louhittavasta malmista, sijainnista ja louhittavan alueen koosta. Soklin esiintymää on kuitenkin tutkittu toistaiseksi erittäin vähän pintaa syvemmältä, ja se voi lisätutkimusten jälkeen tarjota merkittävästi pidemmänkin toiminta-ajan.
Toimintojen sijoittelulle on pohdittu eri vaihtoehtoja, joita tullaan tarkastelemaan tarkemmin kannattavuusselvityksessä. Näissä selvityksissä arvioimme mm. eri louhosvaihtoehtoja, Sokliin sijoitettavia toimintoja ja kuljetusvaihtoehtoja.
Selvitämme parhaillaan, miten malmi saataisiin kuljetettua Soklista Kemijärvelle. Rekka- ja rautatiekuljetusten lisäksi malmi voitaisiin kuljettaa maanalaista putkea pitkin rikastusalueelle Soklin ja Kemijärven välille. Kuljetusputkea käyttämällä melu- ja ympäristöhaitat olisivat merkittävästi pienemmät kuin vaihtoehdossa, jossa raaka-aineet kuljetetaan maanteitse rekoilla rautatieasemalle tai muulle jatkokuljetuspaikalle.
Soklin ensivaiheen selvityksessä on tarkasteltu alueen koko mineraalipotentiaalia sekä sitä, olisiko teknis-taloudellisesti kannattavaa lähteä hyödyntämään esiintymää. Kun kyseessä on alustava selvitys, ovat myös käytettävät lähtötiedot olleet osin alustavia. Selvitykseen sisältyvät suunnitelmat ja tarkkuustaso ovat vielä sellaisia, ettei niiden pohjalta voida lähteä esimerkiksi YVA- tai ympäristölupaprosessiin. Selvityksessä on esitetty useita erilaisia alustavia toteutusvaihtoehtoja.
Olemme tehneet tämän selvitystyön, jotta meillä olisi tietoa siitä, miten hanke voidaan toteuttaa vastuullisesti ja taloudellisesti kannattavasti. Olemme nyt kartoittaneet alueen mineraalivarantoja sekä kaivostoiminnan kannattavuutta kokonaisvaltaisesti, kun aiemmat selvitykset ovat pohjautuneet fosfaatin ja raudan tuotantoon. Olemme myös huomioineet aikaisemman lupaprosessin myötä esiin tulleet kehitystarpeet sekä sidosryhmien huolenaiheet. Ilmastonmuutoksen hillintä on globaali haaste, joka edellyttää kaivostoimintaa ja mm. harvinaisia maametalleja, joita tarvitaan puhtaan siirtymän toteuttamiseen.
Tämän päivän hyvin alustavan arvion mukaan kaivoksen perustaminen olisi noin 1–1,5 miljardin euron investointi.
Nyt tehdyn alustavan selvityksen perusteella hanke vaikuttaa taloudellisesti kannattavalta. Tämän analyysin pohjalta on suositeltavaa jatkaa selvitystyötä.
Vaikutukset vesistöihin ja ympäristöön riippuvat siitä, millainen kaivoksen lopullinen toteutus tulisi olemaan. Vesienhallinta on tälle hankkeelle tärkeä asia. Teemme työtä Nuorttijoen taimenen elinolosuhteiden varmistamiseksi sekä pinta- ja pohjavesimuutosten minimoimiseksi. Lähdemme myös siitä, että arvoaineet tuotteistettaisiin mahdollisimman tarkasti jätteiden minimoimiseksi. Liikenteellä tulisi olemaan vaikutuksia asutukselle ja poronhoidolle, mutta alustavien selvitysten tulosten pohjalta olemme jo löytäneet uusia ratkaisuja, joiden avulla ympäristövaikutuksia voidaan minimoida.
Kaivostoiminnassa kaivosjätteellä tarkoitetaan tuotannossa syntyvää sivukiveä sekä rikastushiekkaa. Jätteiden laatu selvitetään mahdollisissa jatkotutkimuksissa, ja jätealueet suunnitellaan ja rakennetaan parhaalla mahdollisella tavalla ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
Kiertotalous huomioidaan kaikessa suunnittelussa. Syntyvät kaivannaisjätteet ovat tämänhetkisen tiedon mukaan verrattaen hyvänlaatuisia. Alustavan selvityksen aikana jätettä ei tule.
Ympäristövaikutusten minimointiin kiinnitetään erityistä huomiota hankkeen suunnittelussa, jos hanke etenee toteutusvaiheeseen. Tähtäämme prosessiin, jossa kaivosjätteen määrä minimoidaan, ja sivutuotteilla olisi merkittävä rooli osana tuotantoa.
Ympäristön kannalta vastuulliseen tuotantoon kuuluu se, että tuotanto suunnitellaan parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden pohjalta. Ympäristöluvassa lupaviranomainen asettaa toiminnalle rajat, joita toiminnanharjoittajan tulee noudattaa. Kaivoksen toimintaa ja sen vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan koko ajan viranomaisen määrittelemän tarkkailuohjelman pohjalta. Kaivoksen toiminnan aikana tuotantoprosessia kehitetään ja ympäristövaikutuksia minimoidaan huolellisesti. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä minimoitava vaikutukset lupaehtojen mukaisesti.
Olemme neuvotelleet poropaliskuntien kanssa kaivospiiritoimituksen yhteydessä. Samalla olemme selvittäneet vaikutuksia, ja käymme jatkuvaa keskustelua paliskuntien kanssa. Vaikutukset tarkentuvat mahdollisten jatkoselvitysten myötä. Pyrimme turvaamaan alueen elinkeinojen jatkuvuuden. Jos taloudellisia haittoja poroelinkeinolle syntyy, tulemme korvaamaan ne.
Nyt olemme tehneet alustavia selvityksiä louhinnasta, ja tiedämme jo ennestään, että Soklissa on uraania, kuten lähes kaikkialla Suomen kallioperässä. Jos louhintaa tehtäisiin sellaisilla alueilla, missä uraanipitoisuudet ja -määrät ovat riittäviä tuotteistamiseen, uraani tulisi prosessoida ja hyödyntää. Jos kaivostoiminnan aloittamiselle saadaan lupa, säteilylain edellyttämät lisäselvitykset tehdään ennen toiminnan aloittamista.
Säteilyturvakeskus STUKin tekemän tarkastuskertomuksen perusteella luonnonsäteilyaltistus ei alueella ole viitearvoja suurempaa. Alueella liikkumisesta ei siis ole vaaraa ihmisille tai eläimille.
Kaivostoiminnan aloittamisesta tai uraanin mahdollisesta hyödyntämisestä ei ole tehty päätöksiä. Ydinenergia-asetuksen mukaan uraanimalmin uraanipitoisuus on vähintään 1 000 mg/kg (ppm). Soklissa suurin yksittäinen kairauksissa analysoitu pitoisuus on ollut alle puolet tästä ja keskimääräinen uraanipitoisuus on 30 ppm, joka on 1/30 uraanimalmin pitoisuudesta. Myös mahdollisissa jatkoselvityksissä tullaan huomioimaan ydinenergialain ja asetuksen vaatimukset.
Käymme jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja etsimme yhdessä parhaita ratkaisuja molempien osapuolten näkemysten pohjalta. Olemme perustaneet Savukosken keskustaan toimiston, jossa olemme järjestäneen kuukausittain avoimet ovet -tyyppisiä keskustelutilaisuuksia, jonka lisäksi olemme järjestäneet Soklissa avoimet ovet –tapahtumat kesinä 2022 ja 2024. Olemme myös kehittäneet palautejärjestelmäämme ja laatineet kuukausitiedotteita, joissa kerrotaan Soklin alueella tehtävistä tutkimuksista ja muista ajankohtaisista asioista.
Taloustutkimus toteutti kyselyn keväällä 2023, jonka tulosten mukaan noin 70% savukoskelaisista kannatti Soklin kaivosta, mikäli se toteutetaan ympäristön kannalta vastuullisesti. Paikallisista siis enemmistö on hankkeen kannalla, kunhan se tehdään ympäristön kannalta kestävästi ja ottaen huomioon paikalliset elinkeinot.
Teollisella toiminnalla on aina vaikutuksia paikallisiin olosuhteisiin. Meidän tavoitteenamme kuitenkin on minimoida näitä vaikutuksia mahdollisimman paljon. Käymme jatkuvasti vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa, jotta saamme tietoa siitä, mitä huolenaiheita ihmisillä on. Huolet yleensä pienenevät, kun toimitaan lupaehtojen ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Luottamus syntyy pitkäjänteisen työn tuloksena konkreettisten näyttöjen myötä.
Suomen kallioperä on otollista eri arvoaineiden tuottamiseen ja kukin malmio liittyy aina kallioperän paikalliseen erikoisuuteen. Kaivosta ei vain voi perustaa mihin vain, vaan on löydettävä teknis-taloudellisesti hyödynnettävissä oleva mineraaliesiintymä. Pyrimme löytämään sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat erilaisten elinkeinojen harjoittamisen rinnakkain.
Kaivokset tuovat vaurautta alueen talouteen, ja vaikutukset heijastuvat käytännössä koko maahan. Kaivos luo uusia suoria työpaikkoja, minkä lisäksi sillä on laaja vaikutus yrityselämään ja palveluiden tarjontaan muillakin toimialoilla. Se auttaisi myös parantamaan alueen liikenneyhteyksiä.
Erityisesti Savukosken kunnan elävöittämiselle kaivoksesta olisi hyötyä uusien työpaikkojen ja kaivoksen tuomien verotulojen kautta. Kaivos laajentaisi kunnan elinkeinorakennetta eri rintamilla. Hyödynnämme jo selvitysvaiheessa paikallista työvoimaa ja sitä kautta kaivos tuo jo nyt hyvinvointia Savukoskelle.
Tässä vaiheessa ei ole mahdollista antaa arvioita työpaikkojen määristä. Jo selvitysvaiheessa on hyödynnetty paikallisten yritysten palveluja ja ihmisiä aina, kun mahdollista. Projektin kasvaessa ja edetessä myös työmahdollisuuksia syntyisi lisää.
Olemme etsineet eri toimeksiantoihin toimittajia, joilla on riittävästi osaamista ja kykyä toimia vastuullisesti aina työturvallisuusasioista lähtien. Käytämme paikallisia ja pohjoissuomalaisia toimijoita niin paljon kuin mahdollista. Suomen Malmijalostuksella on myös palveluiden ja tavaroiden toimittajille suunnatut vastuullisuusperiaatteet, joita hyödynnämme kumppaneidemme valinnassa.
Harvinaisia maametalleja käytetään kestomagneeteissa, joita tarvitaan mm. sähköautoissa ja tuulivoimaloiden turbiineissa. Lisäksi niitä tarvitaan kulutuselektroniikan valmistuksessa ja puolustusteollisuudessa.
