Soklin tutkimukset etenevät – harvinaisten maametallien ja kriittisten mineraalien löydökset lupaavia
Soklin uusimmissa geologisissa tutkimuksissa on havaittu paikallisesti korkeita pitoisuuksia harvinaisissa maametalleissa sekä kriittiseksi määriteltyä niobia, jota hyödynnetään esimerkiksi puolustusteollisuuden erikoisteräksissä.
Savukoskella sijaitsevan Soklin tutkimuskairaukset ovat tuottaneet uutta tietoa esiintymän mineraalipitoisuuksista. Yhtiö valmistelee koko esiintymän kattavaa mineraalivarantoarviota, jota varten on tehty uusia tutkimuskairauksia ja analysoitu uudelleen vanhoja näytteitä. Tutkimusten välitulokset osoittavat, että esiintymässä on paikallisesti merkittäviä pitoisuuksia harvinaisia maametalleja, kuten neodyymiä ja praseodyymiä. Nämä alkuaineet ovat keskeisiä esimerkiksi kestomagneeteissa, joita käytetään tuulivoimaloissa ja sähköautoissa.
Varsinainen mineraalivarantoarvio valmistuu vuoden lopussa
Soklissa on harvinaisten maametallien ja niobin lisäksi mm. myös fosfaattia, rautaa, mangaania, vermikuliittia, uraania ja kuparia.
”Kairaustulosten analysointi on vielä kesken, mutta olemme havainneet yksittäisissä kairausnäytteissä jopa yli 10 prosentin pitoisuuksia harvinaisia maametalleja. Jatkamme vielä mineraalivarantoarvion työstämistä, ja sen valmistuttua meillä on kattavampi kuva esiintymän kokonaispitoisuuksista ja hyödynnettävyydestä”, kertoo Soklin projektijohtaja Pasi Heino.
Varsinainen mineraalivarantoarvio valmistuu vuoden 2025 lopussa, kun kaikki vuosien 2024–2025 kairaus- ja analyysitulokset on käsitelty.
Sokli turvaisi Suomen etuja osana muuttuvaa globaalia toimintaympäristöä
Harvinaisten maametallien ja kriittisten mineraalien tarve kasvaa maailmanlaajuisesti erityisesti puolustusteollisuuden ja vihreän siirtymän sovellusten vuoksi. Eurooppaan rakentuu parhaillaan jalostuskapasiteettia REE-mineraaleille, ja kaivostuotantoon liittyvät projektit ovat pääasiassa Pohjoismaissa. Soklin kaltaiset esiintymät voisivat vastata kasvavaan tarpeeseen ja vahvistaa Suomen asemaa kriittisten ja strategisten raaka-aineiden tuottajana lisäten samalla huoltovarmuutta.
”Nyt saadut tulokset vahvistavat oletuksiamme siitä, että Soklia kannattaa kehittää monimetallikaivosprojektina, joka perustuu kriittisten ja strategisten raaka-aineiden tuotantoon ja raaka-aineen maksimaaliseen hyödyntämiseen. Sokli-projekti vastaisi kansallisen mineraalistrategian tavoitteisiin vahvistamalla kotimaisen arvoketjun kehittämistä sekä lisäämällä raaka-aineiden omavaraisuutta”, sanoo Suomen Malmijalostuksen raaka-aineiden liiketoiminta-alueen johtaja Jani Kiuru.
Paikallisyhteisön tuki hankkeelle vahva
Tammikuussa 2025 toteutetun Taloustutkimuksen kyselyn tulosten mukaan lähes kaksi kolmesta savukoskelaisesta (62 %) kannattaa kaivoksen avaamista, edellyttäen että toiminta tapahtuu vastuullisesti ja paikalliset elinkeinot huomioiden. Kyselyyn vastanneista 8 % suhtautui hankkeeseen neutraalisti ja 26 % vastusti sitä. 4 % ilmaisi olevansa jossain määrin eri mieltä väittämästä.
92 % vastaajista piti tärkeänä, että Suomessa louhitut mineraalit jalostetaan kotimaassa eikä viedä suoraan ulkomaille. Kaivoshankkeen koettiin myös vahvistavan alueen elinvoimaisuutta ja tarjoavan uusia työmahdollisuuksia paikallisille asukkaille.
Aluetalousvaikutukset ulottuvat laajalle
Konsulttiyhtiö Rambollin laatiman arvion mukaan Soklin kaivoksen rakennusvaihe työllistäisi tuhansia ihmisiä eri puolilla Suomea. Kaivostoiminnan jatkuessa hankkeen arvioidaan synnyttävän vuosittain yli 700 miljoonan euron edestä uutta liikevaihtoa ja luovan suoraan ja välillisesti noin 1300–1500 henkilötyövuoden työvoimatarpeen kaivoksen toteutusmallista riippuen.
Uutta työvoimatarvetta syntyisi myös muualla Suomessa esimerkiksi maaliikenteessä ja jalostuksessa, kuten kemianteollisuudessa ja metallituotteiden valmistuksessa, sekä koneiden ja laitteiden huollossa. Kerrannaisvaikutuksia syntyisi esimerkiksi kaupanalalle, ja hanke parantaisi alueen infrastruktuuria ja palvelutarjontaa.
Hanke etenee kohti seuraavaa kannattavuusselvityksen vaihetta
Soklin hankkeen selvitystyö jatkuu vuonna 2025. Tuloksia hyödynnetään kaivosprojektin teknisen toteutettavuuden, taloudellisen kannattavuuden sekä ympäristövaikutusten arvioinneissa. Hankkeessa keskitytään erityisesti vastuullisiin kaivosratkaisuihin niin luontoarvojen kuin elinkeinojen yhteensovittamisen kannalta. Seuraava kannattavuusselvityksen vaihe on tarkoitus käynnistää vuonna 2026.
Lisätietoa medialle:
Projektijohtaja Pasi Heino, Sokli Oy
etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi, p. 050 553 5032
Johtaja Jani Kiuru, Raaka-aineiden liiketoiminta-alue, Suomen Malmijalostus Oy
etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi, p. 040 823 8471
Suomen Malmijalostus Oy
Suomen Malmijalostus Oy:n perustehtävänä on maksimoida suomalaisten mineraalien arvo vastuullisesti. Huolehdimme valtion kaivosomistuksista ja tähtäämme kotimaisen litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseen. Työmme kautta olemme osaltamme viemässä Eurooppaa kohti sähköistä liikkumista ja kestävämpää tulevaisuutta. www.mineralsgroup.fi