Sokli toisi uutta työtä ja verotuloja Lappiin ja koko Suomeen
Kaivoshankkeen aluetalousvaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin tässä vaiheessa jalostusketjua malmista rikasteeksi.
Suomen Malmijalostus Oy on teettänyt arvion kokonaan omistamansa Soklin kaivoshankkeen aluetaloudellisista vaikutuksista. Savukoskella sijaitseva Soklin ainutlaatuinen mineraaliesiintymä sisältää fosfaatin ja raudan lisäksi mm. harvinaisia maametalleja, mangaania, vermikuliittia, niobiumia ja kuparia. Varantojen avulla voitaisiin vahvistaa kotimaista tuotantoa ja Euroopan omavaraisuutta tärkeissä raaka-aineissa.
Arvion mukaan noin kolme vuotta kestävä rakennusvaihe työllistäisi tuhansia henkilötyövuosia ympäri Suomea. Toiminnan aikana kaivos synnyttäisi vuosittain Suomeen yhteensä yli 700 miljoonan euron edestä uutta liikevaihtoa ja loisi noin 1300–1500 henkilötyövuoden kysynnän kaivoksen toteutustavasta riippuen.
Tarkastelussa keskityttiin rakentamisen ja tuotannon aikana syntyviin vaikutuksiin. Tämän pohjalta arvioitiin suorat aluetaloudelliset vaikutukset sekä tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset.
Konsulttiyhtiö Rambollin laatimassa selvityksessä tarkasteltiin jalostusketjua malmista rikasteeksi. Myöhemmin on tarkoitus selvittää myös tuotteiden jatkojalostusketjuja, jotka lisäisivät vaikuttavuutta merkittävästi.
Hanke työllistäisi voimakkaasti Savukoskella, Lapissa sekä koko Suomessa
Kaivoksen toimintavaihetta koskeva selvitys osoittaa, että Soklissa tapahtuva jalostus keskittäisi taloudellisia hyötyjä voimakkaasti Savukosken kuntaan, kun taas toisella paikkakunnalla tapahtuva jalostus toisi hyötyjä laajemmalle alueelle Lapin maakunnassa. Kokonaisuudessaan hanke työllistäisi toteutustavasta riippuen arviolta 814–826 henkilötyövuotta Savukoskella ja muualla Lapissa.
Arvion mukaan kaivos synnyttäisi uutta, voimakasta työvoimatarvetta myös muualla Suomessa esimerkiksi maaliikenteen toimialalla ja jalostuksessa, kuten kemianteollisuudessa ja metallituotteiden valmistuksessa, sekä koneiden ja laitteiden korjauksessa ja huollossa.
”Soklin hanke toisi Suomelle merkittävää talouskasvua. Sen myötä voisimme tuottaa, jalostaa ja myydä nykymaailman tarvitsemia mineraaleja. Samalla kasvattaisimme työllisyyttä sekä verokertymää ja voisimme vahvistaa uusien yritysverkostojen ja mineraaliklusterin kehitystä”, sanoo Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.
Kaivoshanke parantaisi alueen infrastruktuuria ja palvelutarjontaa
Mikäli kaikki toiminnot keskitettäisiin Savukoskelle, paikallisesti maksettavia veroja syntyisi noin 10,2 miljoonaa euroa vuosittain. Verotulot koostuisivat kunnallisverosta (2,3 miljoonaa), kiinteistöverosta (1,9 miljoonaa) sekä kunnan yhteisövero-osuuksista (5,5 miljoonaa) ja kaivosmineraaliverosta (0,48 miljoonaa).
Muualla Lapissa vuosittaisen verokertymän arvioitiin Savukosken toteutusvaihtoehdossa olevan tuotannon aikana noin 16,5 miljoonaa euroa ja muualla Suomessa noin 25,8 miljoonaa euroa vuodessa. Muun Lapin ja muun Suomen verokertymän muodostaisi suurimmilta osin arvonlisävero.
”Soklin hanke olisi merkittävä piristysruiske erityisesti Itä-Lapin taloudelle. Hanke itsessään työllistäisi suoraan paljon ihmisiä ja synnyttäisi useiden miljoonien eurojen uudet verotulot joka vuosi. Samalla hanke nostaisi muun muassa alueen majoitus- ja ravitsemuspalveluiden kysyntää, mikä loisi kerrannaisvaikutuksia useille toimialoille, kuten kaupanalalle”, Soklin projektijohtaja Pasi Heino toteaa.
Arvion mukaan kaivoshanke parantaisi myös alueen infrastruktuuria ja palvelutarjontaa yleisesti, mikä kasvattaisi seudun houkuttelevuutta esimerkiksi matkailijoiden silmissä. Tämä puolestaan synnyttäisi seudulla jälleen uutta työvoimatarvetta ja liiketoimintaa.
Lisätietoa medialle:
Projektijohtaja Pasi Heino, Sokli Oy
etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi, p. 050 553 5032
Johtaja Jani Kiuru, Raaka-aineiden liiketoiminta-alue, Suomen Malmijalostus Oy
etunimi.sukunimi(at)mineralsgroup.fi, p. 040 823 8471
Lue tiivistelmä aluetalousselvityksen tuloksista (pdf)
Selvityksessä käytetyt keskeiset termit
htv
Selvityksessä työllisyydellä tarkoitetaan bruttotyöllisyyttä, jota mitataan henkilötyövuosina. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä tai kaksi puolivuotta työskennellyttä työntekijää lasketaan yhdeksi kokonaiseksi henkilötyövuodeksi. Henkilötyövuodet saadaan laskettua keskimääräisiksi työpaikoiksi jakamalla ne tarkasteltavan elinkaaren vaiheen kestolla. Selvityksessä ei oteta kantaa, missä määrin työllisyyden kysyntä katetaan olemassa olevilla työpaikoilla ja minkä verran uusilla työpaikoilla.
Suorat vaikutukset
Suorat vaikutukset arvioitiin toiminnan ajalta, missä vaikutukset ovat seurausta suunnitellun kaivoksen välittömästä toiminnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. toiminnasta syntyvää liikevaihtoa ja työllisyyttä, arvonlisäystä sekä työntekijöiden palkasta pidätettäviä veroja ja veroluonteisia maksuja.
Kokonaisvaikutukset
Kokonaisvaikutukset kuvaavat suorien vaikutusten, tuotannon kerrannaisvaikutusten ja kulutuksen kerrannaisvaikutusten muodostamaa yhteenlaskettua vaikutusta.
Tuotannon kerrannaisvaikutukset
Tuotannon kerrannaisvaikutukset ovat vaikutuksia, jotka ovat seurausta Savukoskelle rakennettavan kaivoksen toiminasta muilla toimialoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toiminnan aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan tavaroita, palveluita ja raaka-aineita arvoketjun ylävirrassa, jolloin muille toimialoille syntyy uutta kysyntää.
Arvonlisäys
Tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Arvonlisäys on se osuus yritysten tuotannosta, mistä maksetaan arvonlisävero.